Kuuluisat kuppilat Moshissa (TIA)

Masai-kylän reissun jälkeen pölyä ja hiekkaa riittii hummerin (kuvaa ihonväriä reissun jälkeen) joka solussa, joten suht kollektiivinen päätös oli lähteä kylille viettämään pääsiäistä ja huuhtomaan loppuja pölyjä pois. Illalla jo muutamat sähkökatkot muistuttivat missä päin maailmaa ollaan. Keskustaan päästyämmen oli mielenkiintoista kun kaikista kadun taloista katkesi sähköt toviksi. Mikäs siinä, eipä täällä minnekään kiire ole joten pole pole.

Ainakin tämän kaupungin ravitsemusliikkeistä jos hyviä puolia etsii niin tuoreet lihavartaat ovat mitä mainioin välipala kesken illan. Aiemmin myös pääsimme maistamaan paikallista kebabbia jota karvakebabiksi (ulkonäon mukaan) kutsutaan, sen on ilmeisesti jonkinlaisen taikinan sisään tehty friteerattu pötkö jotain, mahdollisesti lihaa.Vaikka kovin rasvainen olikin, oli makuelämys ihan mielenkiintoinen kun se rapeana ja kuumana pöytään tuodaan.

Myös eilen päästessämme paikalliseen herkkukeitaaseen aloimme ensiksi snack-listaa tutkiskelemaan saadaksemme jotain pientä huikopalaa. Listalta löytyikin tuttu ja turvallinen hamburger 1200tzs (noin 0,6€) jonka päätimme kolmen hengen porukassa tilata. Aikansa mentyä tarjoilija tuli lautasen kanssa, missä oli yksi hampurilainen ja pari kebabbia ja kyseli kelpaisiko ne, ilmeisesti kielimuuri tai jotain oli välissä, mutta ymmärsimme ettei enempää "hampurilaisia" talossa ollut niin tyydyimme loput tilaamaan kebabit, olihan ne viimeksi ihan maittavat. Ainoa jolle "hampurileinen" tuli, ilmitteli että se on kylmä, eikä muutenkaan laadussa ollut kehumista.

Me sitten odottelimme omia "herkkujamme" jotka tuloivatkin iloisen nopeasti. Ei kuitenkaan kauaa kestänyt kun palasimme maan pinnalle huomataksemme että myös meidän "herkut" olivat kylmiä ja koska ties valmistettuja (ja missä lie säilytettyjä). Meteli baarissa oli sen verran kiitettävä, minkä lisäksi kielimuuri henkilökunnan kanssa oli sitä luokkaa, ettei ainakaan allekirjoittaneen intressit jaksaneet lähettää eväitä takaisin. Siinä vierustoverin kanssa pähkäiltyämme, ei tullut mieleen että olisi ennen yhtä huonoa evästä ravintolassa tarjottu missään päin maailmaa. Sinne meni tonni (noin 0,5€) joten elämä vaan välillä on. Positiivisena puolena pakko sanoa että olut oli sentään kylmää ja hyvää.

 Liikennekulttuuritiedote

Päivän, tai itseasiassa illan päätteeksi otimme jälleen mielenkiintoisen taksikyydin kotiin. Kännissä ajaminenhan Tansaniassa on kielletty, mutta edes poliisit ei puutu siihen, joten iltaisin selvän taksikuskin löytäminen on oma haasteensa. Eilen meille osui kuski joka ei viinalle haissut, mutta räkimisestä päätelle oli joskus mahdollisesti mantereen kansallisyrttiä khat-kasvia pureskellut... perille mentiin niin ihme reittejä että varmuutta ei ollut vasta kun valkoinen portti näkyi tuulilasista. Onneksi hinnat sovitaan etukäteen, niin ei tarvitse niistä jälkikäteen tapella, yleensä. Mutta mitenkä tota iltaa voi muuten tiivistää kun This Is Africa!

Päivä 10 ja Masai-kylä

Tänään lähdimme aamulla kohti Masai-kylää, jonne oli vajaa tunnin makta. Matkalla oli ohjelmassa myös tutustuminen paikallisiin markkinoihin, jossa oli Masaiden lisäksi "tavallisia" ihmisiä. Markkinat ei olleet ihan pienet ja meno oli sen mukaista. Naisväki innostui ostamaan kankaita ja me muut odoteltiin, mutta kokonaisuudessaan oli kyllä mielenkiintoinen paikka nähdä.






Markkinoiden jälkeen ajoimme sitten Masai-kylään. "Tiet" sinne oli välillä hakusessa kuskillekin, mutta perille löydettin vaikka koulun futiskentän poikki mentiin.

Perille päästyämme näky oli odotetun mukainen, olot hyvin askeettiset, mutta elämä iloista.

Vierailu alkoi tervetuloesityksellä.

Ja esityksen jälkeen meille kerrottiin eri lääkekasveista joilla paransivat omia sairauksiaan.

"Lääkekierroksen" jälkeen menimme tutustumaan Masai-heimon koteihin, jotka eivät ole taineet muuttua viimeisen 500v aikana juurikaan.

kuvassa masai-kodin liesi

Kuvassa vasikka "kotona" Masaikodissa

Kotikierroksen jälkeen meidät puettiin Masai-vaatteisiin ja pidimme kunnon tanssiesityksen.

White Masai's

Masai dance group

Kaiman kenguruloikka

White man can't jump?

Lisäksi pääsimme maistamaan paikallista "alkoholia". On kuulema tehty Aloe Veran juurista, vedestä ja hunajasta. Vaikka vähän kiljulta maistui, ei ollut pahinta soppaa mitä olen maistanut.

Paikallisilla ei kauaa nokka tuhissut kun pullon sai käteen =)

Päivän "kruunasi" kun Masait hakivat vuohen ja teurastivat sen perinteisin menetelmin.

Teurastuksen jälkeen isännät valmistivat meille herkullisen aterian. Alkupaloiksi oli tarjolla todellisia makupaloja, raakoja munuaisia, joista me valkoiset tissiposket epäkohteliaasti kieltäyimme. Pääruokana saimme sitten maistaa paahdettua maksaa, keitettyä kylkeä sekä aterian kruunasi paahdettu vuohen koipi.

Maittavan aterian jälkeen alkoi kotimatka jolloin hokasin että olisi ehkä voinut laittaa aurinkorasvaa ennen autosta ulostautumista. Nyt semmoinen hummeriolo ettei mitään rajaa. Josko aftersun, hydrokortisoni, burana, panadol sekä konyagi auttaisivat?

Laitetaan nyt samalla tänne, että eilen hostelliimme eksyi stadilainen sosiopaattiopiskelija Vesa joka on tammikuusta lähtien ollut Afrikassa, mm Ugandassa ja hänen sekä opiskelijakaverin blogin, Afrikan helmen löytää em. linkistä.

Hyviä pääsiäisiä päiväntasaajan tuntumasta!

Muutama panorama safarilta, kuvia kun klikkaa niin suurenee.

Kolmannen safaripäivän kuvia. Tarangiren kansallispuisto

Pari "mäkkäriä"

Kaslerien kävelyhetki

Miten se biisi menikään...

Kumpi väistää?

Ja sivusta vielä tuli ärisemään

Sairaala- ja hoitsukouluvierailu

Taistelijapari kirjoitti hyvin tyhjentävän raportin omassa blogissaan joten turha samoja alkaa tänne toistamaan.

Laitan kuitenkin muutaman itse ottaman kuvan mukaan

Sisar jotain, paikan ylihoitaja vasemmalla johti kierrosta

Yksityinen puoli minne pääsi isommalla rahalla

Mitä lie taitoksia kuivataan paikallisella menetelmällä

Toinen safaripäivä ja Ngorongoro